Ihmiset eivät ole yksiaivioisia, totesi eräs ystäväni eroni jälkeen. Tiedän. Kemiaa on ilmassa lähestulkoon joka paikassa. Arjessa, juhlassa. Ihan sama onko ihmiset sinkkuja vai varattuja, välillä säkenöi silmissä niin, että tietää tasan tarkkaan mitä toisen päässä liikkuu. Tavallista syvempi katse kodinkoneliikkeen myyjän kanssa, tuijotusta päiväkodissa lapsia vietäessä, kevyt flirtti tuntemattoman ohikulkijan kanssa, katsekontakteja iltapäivän ruuhkabussissa. Ja baarissa, siellä meno menee aivan villiksi. Viinapäiset ihmiset flirttaavat aivan avoimesti. Erona vain se, että silloin kyse ei välttämättä ole enää samasta kemiasta kuin selväpäisten väliset arkihavainnot. Baarissa ollaan katseella jo metsästämässä.

Syvät katseet arjessa ovat hemmetin piristäviä. Vaikka samalla näkee sen todellisuuden, että ihmiset eivät ole yksiavioisia. Veri vetää muualle, mutta yritetään pitää yksiavioisuudesta kiinni ja unohtaa omat vietit. Itse olen saanut sen jo yli vuoden sinkkuuden aikana todistaa niin monesti. Ja tottunut siihen. Ja mitä siitä tulisikaan, jos kaikki täällä ympäriinsä himojaan toteuttaisivat huolimatta siitä ollaanko parisuhteessa, avossa tai aviossa. Yhtä sekamelskaa olisi yhteiskunta, ja aivan ruvella.